Kansantalous
Täydentävä tehtävä
Työttömyyden muodot ja kiky
Työttömyys tarkoittaa sitä, kun henkilö joko omasta tahdostaan tai pakotetuista olosuhteista on ilman työpaikkaa. Työttömyyden erilaisia muotoja ovat mm. Rakennetyöttömyys, suhdannetyöttömyys, kausityöttömyys, kitkatyöttömyys ja piilotyöttömyys.
Rakennetyöttömyys tarkoittaa sitä, että elinkeinorakenteen muutos tyo mukanaan työttömyyttä. Esim. alkutuotannon tai teollisuuden työpaikat vähenevät tai jonkin alan työntekijöitä ei enää tarvita esim. tekniikan ja teknologian kehittymisen takia.
Suhdannetyöttömyys syntyy nimensämukaan nousu- ja laskusuhdanteista. Eli ns. hyvät ja huonot ajat. Suhdannetyöttömyys johtuu yleisesti ottaen laman aiheuttamista vaikutuksista, jolloin yritykset supistavat tuotantoaan ja irtisanovat työntekijöitä.
Kausityöttömyys on melko yleistä Suomessa, koska vuodenaikojen vaihtelu aiheuttaa suuria eroja työllisyydessä. Esim. kesällä löytyy enemmän tiettyjen alojen töitä, mm. tietyöt, puutarhatyöt ja vesipuistot. Talvella taas laskettelurinteet ja hiihtoladut ovat auki. Monet tietyöntekijät tekevätkin kesällä pitkää päivää ja lomailevat talven, koska töitä ei yksiknkertaisesti voi tehdä.
Kitkatyöttömyydellä tarkoitetaan sitä, kun vastavalmistunut henkilö tai uudelle paikkakunnalle muuttanut henkilö ei saa töitä ja joutuu odottamaan, niiden löytymistä. Työnhakija voi vaikuttaa työttömyyden kestoon hakemalla töitä aktiivisesti.
Suomessa on myös piilotyöttömyyttä. Tämä ei ilmene tilastoisti niin hyvin, koska joskus työntekijät joutuvat tekemään osa-aikaista työtä, vaikka haluaisivat tehdä töitä kokopäiväisesti. Esimerkiksi, jos paikkakunnalla ei ole oman alan töitä ja tekee siistä syystä muita töitä osa-aikaisesti.
Valmetin kohdalla työttömyystilanne on hyvä. Valmet rekrytoi uusia työntekijöitä Korona tilanteesta huolimatta. Kun kriisi lähti keväällä räjähdysmäisesti kasvuun, joutui Valmet kuitenkin lomauttamaan työntekijöitään varsinkin Kiinassa.
Kilpailukykysopimus eli "kiky" on kesällä 2016 solmittu työehtosopimus, jonka avulla pyrittiin parantamaan Suomen talouden kilpailukykyä ja työllisyyttä. Sopimus sisälsi palkkatason jäädyttämistä, työajan pidentämistä, lomarahojen leikkauksia ja työnantajamaksujen vähentämistä.
Joissain työpaikoissa kikyä on sovellettu esimerkiksi tekemällä hieman pidempiä työpäiviä, kun joissain taas on ollu erillinen kiky päivä. (Esim yksi palkaton lauantai kerran kolmeen kuukauteen.)
Valmet hoitaa kiky tunnit seuraavalla tavalla: he ovat sopineet mallista, jossa työajan pidentäminen 24 tunnilla toteutetaan pidentämällä työaikaa vuositasolla 20 tuntia ja koulutukseen käytetään 4 tuntia.
Valmetin viestintä- ja markkinointijohtaja Anu Salonsaari-Postin mukaan työaikaa ei pidennetä ottamalla lauantaita, sunnuntaita tai arkipyhiä työpäiviksi.
Hän kertoo, että kaikissa henkilöstöryhmissä käytetään ensisijaisesti käytössä olevaa työajanseurannan liukumasaldoa työajan lisäämiseen. Liukumasaldosta tehdään 5 tunnin vähennys vuosineljänneksittäin.
Konkreettisia lukuja verotuksesta
Verotuksen erot EU-alueella
EU-alueella verotuksessa on eroavaisuuksia esimerkiksi arvolisäveron osalta, mutta pääpiirteet ovat hyvin samankaltaisia. Joissain maissa arvonlisävero on paljon pienempi, kuin esimerkiksi Suomessa. Montenegrossa on EU:n pienin veroprosentti, joka on vain 9%.
Miten yrityksen hyödyntävät verotusta?
Useat yritykset hyödyntävät eri maiden verotusta esimerkiksi rakentamalla tehtaita ja toimipisteitä maahan, jossa verotus on kevyempää. Eri maiden välinen ”verokikkailu” on tietenkin yrityksen näkökulmasta järkevää, mutta laajassa mittakaavassa sillä on negatiivisia vaikutuksia valtion verotuloihin. Mielestäni valtion kannattaisi keksiä jokin ratkaisu verokikkailun vähentämiseen, esimerkiksi joidenkin yritysten verotusten keventämiseen.
Valmetilla on tehtaita ympäri maailmaa ja myös useassa EU-maassa. Esimerkiksi Virossa Valmetilla on kaksi toimipistettä. Virossa verot ovat alhaisemmat, kuin Suomessa, vaikkakin nekin ovat nousseet vuosien varrella melko samalle tasolle.
Rahamarkkinoiden rakenteet ja tehtävät
Suomen rahoitusmarkkinat ovat osa kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita, koska Suomessa on käytössä yhteisvaluutta euro ja lyhyet korot määräytyvät euroalueen markkinoilla. Suomen osakemarkkinat ovat myös vahvasti yhteydessä kansainväliseen talouteen. Sen vuoksi suomalaisten yritysten osakekurssit voivat vaihdella voimakkaastikin riippumatta niiden omista tulevaisuuden näkymistä.
Rahoitusmarkkinoiden tehtäviä ovat esim. varojen ohjaaminen mahdollisimman tehokkaasti. Riskien hajauttaminen rahoituksessa ja kolmas rahoitusmarkkinoiden tehtävä on välittää informaatiota. Pörssien isot kurssireaktiot kertovat aina siitä, että maailmalla tai yritykselle on tapahtunut jotain yllättävää. Yrityksen ilmoittama positiivinen tai negatiivinen uutinen leviää pörssien kautta välittömästi.
Rahoitusmarkkinat koostuvat myös useasta eri alueesta
Kolme keskeisintä aluetta ovat arvopaperimarkkinat, primäärimarkkinat ja sekundäärimarkkinat.
Arvopaperimarkkinat ovat nopean aikavälin rahoituksen markkinat ja pääomamarkkinat puolestaan ovat pidemmän aikavälin rahoituksen tarpeisiin.
Primäärimarkkinoilla tarkoitetaan markkinoita, joissa yritys myy omia osakkeitaan tai lainaa rahaa markkinoilta esim. laskemalla joukkovelkakirjalainan liikkeelle.
Sekundäärimarkkinat ovat vähänkuin pörssi. Sijoittajat käyvät kauppaa liikkeelle lasketuilla arvopapereilla. Tämän tärkein tehtävä on maksuvalmiuden luominen ja ylläpitäminen.
Primäärimarkkinoiden toimivuuden kannalta toimivat jälkimarkkinat ovat ehdoton edellytys.
Lähteet:
Kommentit
Lähetä kommentti