Kansantalous

Työllisyys

Työmarkkinoilla tarkoitetaan työntekijöiden ja -antajien välisiä markkinoita. Työnantajat etsivät työntekijöitä ja työntekijät etsivät työpaikkoja. Kun tarjonta kohtaa kysynnän, solmitaan osapuolten välille yleensä työsopimus. 

Työttömyydelle voi olla useitakin syitä. Esimerkiksi: ihmisen loukkaantuminen, joka estää työnteon. Yrityksen töiden väheneminen niin, että töitä ei voida enää tarjota. Teknologia voi korvata työntekijän, mutta yleensä yritykset ovat velvoitettuja keksimään ihmiselle jotain muuta tilalle. Joku voi myös olla työttömänä omasta tahdostaan. Joillain aloilla töitä on vain esim. kesäisin.

Erilaisia työttömyyden muotoja ovat: Kausityöttömyys, kitkatyöttömyys, nuorisotyöttömyys, massatyöttömyys, vapaaehtoinen työttömyys, rakennetyöttömyys, piilotyöttömyys ja monia muita. 

Työllisyyttä pyritään torjumaan monin tavoin. Esimerkiksi nuorisotyöttömyyttä on pyritty torjumaan siten, että kaikki alle 25-vuotiaat nuoret saavat työtarjouksen tai pääsevät jatkokoulutukseen tai harjoitteluun neljän kuukauden sisällä työttömäksi jouduttuaan tai valmistuttuaan. Työttömille pyritään myös tarjoamaan oikeanlaisia töitä, jottei kävisi niin, että työntekijä menee yritykseen työtehtävään, jota hän ei osaa/vastaavaa ja siitä syystä työsuhde jäisi lyhyeksi. 

Työllisyystilanne Valmetilla näyttää mielestäni vakaalta ja heillä haetaan useaan asemaan ja useaan maahan tekijöitä kokoajan. Tässä vaiheessa on vielä paha sanoa koronaviruksen vaikutuksia Valmetiin, mutta esimerkiksi Kiinassa melkein kaikki tehtaat olivat pitkään suljettuna. Jos sulku jatkuisi pitkään, tarkoittaisi tämä automaattisesti lomautuksia ja jopa irtisanomisia. Tulevaisuudessa, mikäli pandemia hellittää, niin Valmetilla on todella hyvä kasvupotentiaali ja uskon, että tekijöitä tarvitaan paljon lisää. 

Kilpailukykysopimus eli kiky on Suomen valtion yksi turhimmista ideoista ja se on näkynyt eri yrityksissä eri tavoin. Jotkut yrittäjät protestoivat kikyä esimerksi avaavansa liikkeen kello 9.00 sijaan kello 8.57.